Milloin suodatin pitää vaihtaa – ja miten valita oikea?
Yli 40 prosenttia suomalaisista omakotitalossa asuvista jättää ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihtamatta vuosittain. Tässä oppaassa käydään läpi, milloin suodattimet kannattaa vaihtaa, miten selvität oman koneesi suodattimen ja mitä pakkauksen merkinnät tarkoittavat.
Miksi vaihtamatta jätetty suodatin maksaa enemmän kuin luulet
Ilmanvaihtokoneen suodatin on ainoa este ulkoilman ja sisällä hengitettävän ilman välillä. Kun se tukkeutuu, neljä asiaa tapahtuu yhtä aikaa.
Ilma ei vain likaannu, vaan huononee. Tukkeutuneeseen suodattimeen kerääntynyt pöly muuttuu bakteerien ja homeen kasvualustaksi. Suodatin lakkaa estämästä epäpuhtauksia ja alkaa sen sijaan syöttää niitä sisäilmaan.
Sähkölasku nousee. Tukkeutunut suodatin pakottaa koneen tekemään enemmän työtä saman ilmamäärän siirtämiseen. Maksat sähköstä, joka ei tuota yhtään lisää ilmanvaihtoa.
Kone kuluu nopeammin. Vastusta vastaan pyörivät puhaltimet vanhenevat nopeammin. Suodatin maksaa noin 15–40 euroa. Uusi lämmöntalteenottokone maksaa tuhansia.
Tunnet sen ennen kuin näet sen. Tunkkaisuus, ruoanlaiton hajujen viipyminen ja selittämätön väsymys ovat tavallisia varhaisia merkkejä. Useimmat selittävät ne jollain aivan muulla, mikä on osasyy siihen, että suodattimet jäävät vuosiksi vaihtamatta. Ilmanvaihdon venttiileihin alkaa kertyä pölyä ja se on myös merkki riittämättömästä ilmankierrosta.
Kuinka usein suodattimet pitää vaihtaa?
Kaksi kertaa vuodessa on toimiva nyrkkisääntö useimmissa suomalaisissa kodeissa. Ajoitus on tärkeämpi kuin moni ajattelee, ja se seuraa siitepölykautta eikä kalenteria.
Alkusyksy, siitepölykauden jälkeen. Suodattimet ovat keränneet kevään ja kesän ajan koivun, heinän ja pujon siitepölyä. Vaihto syys- tai lokakuussa poistaa tämän kuorman ennen lämmityskautta, jolloin koti on tiiviisti kiinni ja ilmanvaihtokone tekee suurimman osan työstään.
Alkukevät, ennen siitepölykauden alkua. Huhtikuussa puhdas suodatin antaa täyden kapasiteetin juuri silloin, kun koivun siitepölymäärät nousevat jyrkästi. Jos taloudessa on allergikkoja, tämä vaihto on tärkein.
Joissain tilanteissa vaihtoa tarvitaan useammin:
- Vilkkaan tien varrella: katupöly tukkii suodattimet nopeammin. Tarkista kolmen tai neljän kuukauden välein.
- Rakennustyömaa lähellä: rakennuspöly voi tukkia suodattimen viikoissa.
- Maaseutu ja peltojen läheisyys: sadonkorjuuaika tuo mukanaan runsaasti hiukkasia.
- Takka tai puu-uuni käytössä: palamisen hienojakoiset hiukkaset lisäävät kuormaa.
Älä luota silmämääräiseen arvioon. Suodatin voi olla toiminnallisesti lopussa, vaikka se näyttäisi siedettävältä, koska merkityksellisimmät hienot hiukkaset eivät näy silmällä. Jos koneessa on suodatinhälytys, luota siihen. Jos ei, luota kalenteriin.
Käytännöllisin neuvo on myös tylsin: merkitse molemmat vaihdot puhelimen kalenteriin toistuvina muistutuksina. Se vie minuutin ja poistaa ongelman lopullisesti.
Näin selvität, mikä suodatin koneeseesi sopii
Tähän useimmat juuttuvat. Haku sanalla "ilmanvaihtosuodatin" tuottaa tuhansia tuotteita eikä mitään keinoa päätellä, mikä niistä sopii. Tässä varma tapa.
Etsi koneen mallikilpi. Avaa huoltoluukku. Kilpi on lähes aina luukun sisäpuolella, sivupaneelissa tai koneen alapinnassa. Siitä löytyvät valmistaja ja täydellinen mallimerkintä.
Kirjaa koko mallinimi kirjaimineen. Tämä vaihe jää usein väliin, ja juuri siitä syntyvät väärät tilaukset. Vallox 145 SE ja Vallox 145 MV ovat eri koneita. Swegon Casa W3 ja W4 listataan usein yhdessä, mutta W5 ja W9 eivät ole niiden kanssa vaihtokelpoisia. Pelkkä numero ei riitä.
Tarkista, tarvitsetko sarjan vai yksittäisen suodattimen. Useimmissa lämmöntalteenottokoneissa on vähintään kaksi suodatinta: karkeampi poistoilmapuolella sisäilman pölylle ja hienompi tuloilmapuolella ulkoilman puhdistamiseen. Yhden ostaminen kahden sijaan on yleinen ja turhauttava virhe.
Jos kilpeä ei löydy, mittaa vanha suodatin. Ota suodatin pois ja kirjaa pituus, leveys ja syvyys millimetreinä sekä kehykseen painettu luokkamerkintä. Näillä neljällä tiedolla tunnistaa lähes minkä tahansa suodattimen.
Valokuvaa vanha suodatin ennen kuin heität sen pois. Kehyksessä lukevat yleensä mitat, suodatinluokka ja joskus tuotenumero. Se ei maksa mitään ja säästää uusintatilaukselta.
Yleisimmät koneet suomalaisissa kodeissa. Vallox, Swegon Casa, Enervent, Ilto, Systemair ja Nilan kattavat valtaosan asennuksista. Jos talo on rakennettu tai peruskorjattu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, siellä on lähes varmasti jokin näistä.
Yksi varoitus sukupolvista. Valmistajat käyttävät samoja mallinumeroita eri laitesukupolvissa. Vuonna 2008 ja vuonna 2020 asennetussa koneessa voi olla sama nimi ja eri suodatin. Epäselvissä tapauksissa kohdan 4 mittaustapa on luotettavampi kuin mallinimi.
Katso yhteensopivia vaihtoehtoja verkkokaupasta
Mitä F7, G4, ePM1 ja ePM10 oikeasti tarkoittavat
Jos vanhassa suodattimessa lukee F7 ja uudessa ePM1 55 %, sinulle ei ole lähetetty väärää tuotetta. Luokitusstandardi on vaihtunut.
Vanha eurooppalainen standardi EN 779 luokitteli suodattimet karkealle pölylle luokkiin G3 ja G4 sekä hienommille hiukkasille luokkiin M5–F9. Sen korvasi ISO 16890, joka luokittelee suodattimet sen mukaan, kuinka suuren osan tietyn kokoisista hiukkasista ne todella poistavat. ePM1 55 % -suodatin kerää 55 prosenttia noin yhden mikrometrin kokoisista hiukkasista. Uudet merkinnät kuvaavat todellista suorituskykyä laboratorioluokan sijaan.
| Vanha luokka (EN 779) | Tyypillinen uusi vastine (ISO 16890) | Käyttökohde kotikoneessa |
|---|---|---|
| G3 | Coarse 45 % tai enemmän | Karkea esisuodatus |
| G4 | Coarse 60 % tai enemmän | Poistoilmapuoli, sisäilman pöly ja nukka |
| M5 | ePM10 50 % tai enemmän | Perustason tuloilmasuodatus, vanhemmat asennukset |
| M6 | ePM2,5 50 % tai enemmän | Keskitason tuloilmasuodatus |
| F7 | ePM1 50 % tai enemmän | Tuloilmapuoli, kotien vakiovalinta |
| F8 | ePM1 70 % tai enemmän | Tehokkaampi tuloilmasuodatus, allergiakodit |
| F9 | ePM1 80 % tai enemmän | Erikoiskohteet ja voimakkaasti saastuneet alueet |
Vastaavuus on suuntaa antava, ei täsmällinen. Standardit testaavat eri tavoin. EN 779 mittasi erotusastetta yhdellä hiukkaskoolla osittain kuormitetuilla suodattimilla. ISO 16890 mittaa kokoluokkaa 0,3–10 mikrometriä puhtailla, sähköisesti neutraloiduilla suodattimilla ja painottaa tuloksen oletetuilla kaupunki- tai maaseutupölyjakaumilla. Tästä syystä eri alan järjestöt julkaisevat hieman toisistaan poikkeavia vastaavuustaulukoita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Useimmissa suomalaisissa kodeissa yhdistelmä on G4 poistoilmapuolella ja F7, nykyään suunnilleen ePM1 50–55 %, tuloilmapuolella. Jos taloudessa on allergikkoja tai asutte vilkkaan liikenteen lähellä, siirtyminen luokkaan F8 tai ePM1 70 % on järkevä parannus, kunhan koneen puhallin kestää lisääntyneen vastuksen. Tarkista käyttöohjeesta, ennen kuin valitset koneen suunnitteluarvoa hienomman suodattimen.
Suodattimen vaihto vaihe vaiheelta
Työ vie noin kymmenen minuuttia eikä vaadi useimmissa koneissa työkaluja.
Sammuta kone ohjauspaneelista. Älä pelkästään laske teho minimiin. Puhaltimien pitää pysähtyä kokonaan ennen kuin avaat mitään.
Avaa huoltoluukku. Useimmissa koneissa on salvat tai siipiruuvit. Jos omasi vaatii työkalun, se on yleensä tavallinen kuusiokoloavain, joka säilytetään koneen yhteydessä.
Katso, miten vanhat suodattimet ovat paikoillaan ennen irrotusta. Monessa suodattimessa on kehykseen painettu ilmavirran suuntanuoli, eivätkä kaikki ole symmetrisiä. Ota kuva asennosta, jos olet epävarma.
Vedä vanhat suodattimet varovasti ulos. Pidä jätepussia alla. Tukkeutunut suodatin pölisähtelee heti liikutettaessa, ja juuri sitä pölyä et halunnut kotiisi.
Imuroi suodatinpesä. Pölyä kerääntyy tiivisteisiin ja ohjausuriin. Kolmekymmentä sekuntia tässä parantaa huomattavasti uuden suodattimen tiiviyttä.
Asenna uudet suodattimet suuntanuoli oikein päin. Nuoli osoittaa ilman kulkusuuntaan. Väärinpäin asennettu suodatin toimii, mutta huonommin ja tukkeutuu nopeammin.
Tarkista tiiviys. Suodattimen pitää asettua tasaisesti ilman rakoja reunoilla. Ilma kulkee helpointa reittiä, ja kahden millimetrin rako päästää yllättävän paljon ilmaa suodattimen ohi.
Sulje luukku, käynnistä kone ja nollaa suodatinlaskuri. Nollaus löytyy useimmiten ohjauspaneelin valikosta. Jos sen jättää tekemättä, muistutus tulee väärään aikaan seuraavat kaksi vuotta.
Yleisin virhe: tulo- ja poistoilmasuodattimen asentaminen väärin päin. Ne ovat eri luokkaa syystä. Hienompi kuuluu tuloilmapuolelle puhdistamaan ulkoa tulevaa ilmaa. Jos merkinnät ovat kuluneet pois, hienompi suodatin on yleensä se, jonka materiaali on tiheämpää ja laskostettua.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko ilmanvaihtosuodattimen pestä ja käyttää uudelleen?
Ei voi. Laskostetut tulo- ja poistoilmasuodattimet ovat kertakäyttöisiä jo suunnittelultaan. Pesu romahduttaa suodatinmateriaalin rakenteen, ja luokkien F7 ja ePM1 hienosuodattimet perustuvat osittain sähköstaattiseen varaukseen, jonka vesi tuhoaa pysyvästi. Imurointi on lähes yhtä haitallista, koska se repii kuituja ja jättää kiinni tarttuneet hiukkaset paikoilleen. Pesty suodatin näyttää puhtaalta ja suodattaa selvästi huonommin kuin ennen.
Sekaannus syntyy yleensä keittiön suodattimista, joissa vastaus on toinen. Liesituulettimen metalliverkkoinen rasvasuodatin on pestävä ja kuuluu astianpesukoneeseen. Tavallinen aktiivihiilisuodatin ei ole pestävä. Jotkin pitkäikäiset aktiivihiilisuodattimet on suunniteltu elvytettäviksi pesemällä ja kuivaamalla uunissa, mutta vain silloin kun valmistaja nimenomaan niin ohjeistaa.
Voiko suodatinmateriaalia ostaa rullassa ja leikata sopivaksi?
Yksittäiseen tuloilmaventtiiliin kyllä, ja se on järkevää säästöä. Lämmöntalteenottokoneeseen ei. Leikattu materiaali ei tiivisty kasetin ohjausuria vasten, ja ilma kulkee helpointa reittiä suoraan sen ohi. Rullamateriaali on myös tyypillisesti vain karkeaa luokkaa, joten menetät hienosuodatuksen, joka suojaa sekä keuhkoja että lämmönvaihdinta.
Pitääkö ostaa juuri laitevalmistajan oma suodatin?
Ei pidä, ja tämä kannattaa ymmärtää kunnolla. Suodatin hoitaa tehtävänsä kolmen asian ansiosta: oikeat ulkomitat, oikea suodatinluokka ja rehellinen valmistuslaatu. Mikään niistä ei edellytä tiettyä logoa pakkauksessa.
Merkitystä on sillä, että suodatin todella täyttää lupaamansa luokan ja istuu tiiviisti. Huonosti tehty halpa suodatin on huono kauppa, koska löysä istuvuus päästää suodattamattoman ilman ohi. Suomessa valmistetut suodattimet, jotka täyttävät ilmoitetut ePM-luokat, hoitavat saman tehtävän kuin laitevalmistajan omat, yleensä edullisemmin.
Mikä ero on rasvasuodattimella ja aktiivihiilisuodattimella?
Ne ratkaisevat eri ongelman eivätkä korvaa toisiaan. Rasvasuodatin on pestävä metalliverkko, joka kerää ruoanlaiton rasvan, ja sellainen on jokaisessa liesituulettimessa. Aktiivihiilisuodatin sitoo hajuja, ja sitä tarvitaan vain kiertävässä liesituulettimessa, jossa ilma puhdistetaan ja palautetaan keittiöön sen sijaan että se johdettaisiin ulos. Jos tuuletin puhaltaa ulos, tarvitset rasvasuodattimen etkä aktiivihiilisuodatinta.
Kuka vastaa suodattimien vaihdosta taloyhtiössä?
Tämä on monelle aidosti epäselvää, ja kyselytietojen mukaan noin joka viides kerrostaloasukas on asiasta epävarma. Vastaus löytyy taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä. Useimmissa suomalaisissa taloyhtiöissä asukas hoitaa oman asuntonsa suodattimet ja yhtiö vastaa yhteisistä ilmanvaihtolaitteista. Tarkista mieluummin kuin oleta, sillä vaihtamatta jääneet suodattimet ovat toistuva riidan aihe.
En ole vaihtanut suodattimia viiteen vuoteen. Mitä nyt?
Vaihda ne, ja vaihda uudelleen kolmen kuukauden kuluttua. Pitkään hoitamattomassa koneessa pölyä on kertynyt koko suodatinpesään ja kanavistoon, ja ensimmäinen uusi suodatin tukkeutuu poikkeuksellisen nopeasti, kun se materiaali irtoaa liikkeelle. Harkitse samalla kanaviston ammattimaista puhdistusta, jos konetta ei ole koskaan huollettu.
Valitse ilmanvaihtokoneeseesi sopiva suodatin
Tutustu Vallox- ja Swegon-suodattimiin verkkokaupassamme. Jos mallin tai suodatinluokan valinta mietityttää, autamme mielellämme.

